sunnuntai 30. elokuuta 2015

Aurora Borealis

Olin valokuvaaja ystäväni Idan ja Joelin kanssa kuvailemassa perjantaina revontulia. Pitkän istumisen ja kyhjöttämisen jälkeen, sain parit kelvolliset kuvat. Osa oli hieman epätarkkoja ja valotus ei ollut täysin kohdillaan parhaissa kuvissa, mutta kyllä niistä revontulet näkyy!



Järjestelmäkameran perustoiminnot

Tarkentaminen

Tarkennus tapahtuu automaattisesti tai manuaalisesti, jos sinulla on automaatti tarkennus päällä, pidä laukaisimen nappia puolessa välissä hellästi painaen, jolloin kuva tarkentaa haluttuun kohtaan (hakee tarkennuspaikkaa, kokeile eri kohtia) jonka jälkeen voit sommitella kuvan. Henkilökuvauksessa pyritään tarkentamaan silmään, jonka jälkeen sommittelet kuvan sellaiseksi kuin haluat. Perus perjaate on, että kuvittelet kuvan 3 osaan sekä pysty, että vaakasuunnassa ja sommittelet kuvan sopivimpaan "risteyskohtaan" riippuen tilanteesta ja kuvasta. Pääsääntöisesti ei keskelle.


Valotuksen säätö

Aukko (f-luku) on objektiivin aukon suuruus, mitä pienempi on f-luku sitä suurempi aukko on. Aukko määrittää, kuinka paljon valoa päästetään kennolle. Aukko vikuttaa myös syväterävyyteen, mitä suurempi aukko, sitä pienempi jolloin trkennetun kuvan tausta ja edessä olevat elementit pehmenevät. Jos haluat ottaa kokonaan terävän kuvan, käytä silloin pientä aukkoa.

Tässä kuvassa on käytetty suurta aukkoa, jolloin tausta on pehmentynyt. 
Valotusmittari mittaa kohteeseen heijastunutta valoa, ja sitä kannattaa seurata vaikka olisikin automaattiset asetukset. Valotusmittarin näkee kun katsot kameran silmästä sisään, eli samalla kun ota kuvaa niin mittari näkyy alareunassa.

Suljinaika määrittää sen kuinka kauan kennolle päästetään valoa. Jos suljinaika on pitkä, on melkein välttämätöntä laiuttaa kamera jollekkin vakaalle alustalle esim. kolmijalalle välttääkseen epäterävät ja heilahtaneet kuvat. Jos suljinajan kanssa pitää myös pelata aukon ja herkkyyden kanssa, sillä jos aukko on suurempi, voi olla suljianaika pienempi, koska aukko tuo myös kennolle valoa.

Tässä kuvassa on käytetty lyhyempää suljinaikaa. Kuva on enemmän pysähtynyt.

Tässä on esimerkkikuva pitkästä suljinajasta. Liikkuva osa "pehmenee" ja tulee erillainen effekti ja tuntuma kuvaan. Tässä niinkuin aikaisemmassakin on käytetty kolmijalkaa, muuten olisi koko kuva todella epäselvä.

Kameran herkkyys eli ISO kertoo, kuinka herkästi kameran kenno ottaa valoa vastaa, eli mitä isompi herkkyys on, sitä herkemmin kenno ottaa valoa vastaan. Jos herkkyys on väärä, tulee helposti kuvaan häiriötekijöitä eli kohinaa jotenka on helpompi käyttää automaattista asetusta herkkyydellä. Automaattisuuskaan ei takaa hyvää kuvaa, mutta ennen parempaa harjoittelua on järkevämpää käyttää automattiasennusta.

Valkotasapaino

Kamera ottaa valkotasapainoksi sen, minkä kamera luulee valkoiseksi. Jos kamera ottaa "vääristyneen" valkoisen, kuvan lämpötasapaino on väärä jolloin kuva on liian lämpimän tai kylmän sävyinen. Manuaalisäädössä on hyvä käyttää harmaakorttia apuna, tai voit ottaa sen valkoisesta paperista.
Oikea valkotasapaino

Väärä valkotasapaino

maanantai 24. elokuuta 2015

Karkkilan koskia

Olin poikaystäväni ja valokuvaaja ystäväni kanssa lauantaina kuvaamassa karkkilassa koskia, kun olimme saaneet pientä vinkkiä facebookista valokuvaajat ryhmästä. Tämä oli siitä kiva kohde, kun kumpikaan ei ole kertaakaan käynyt kyseisessä paikassa, niin kummallakaan ei ollut minkäänlaisia ennakko-olettamuksia. Paikka oli pitkästä aikaa hienoin missä olen ollut kuvaamassa näin suomessa, ja kuvaamista olisi ollut paljon. En valitettavasti tiedä paikan nimeä, koska menimme paikalle pelkkien koordinaattien kanssa.





Tapasimme myös illalla Keijon. Keijo käy syömässä joka ilta n. klo 21:00 toisen ystäväni poiskaystävän vanhempien luona. Harvinaisen sympaattinen kaveri ja antoi tulla oikein lähelle ottamaan kuvaa.